Finnischer Abend

Hei, hei, hei vaan Suomi
hei joku Joensuu
hei Oulu oot
iloinen paikka ja kaupunki
Hei, hei, kuule Suomi
jos me tullaan junalla
jos me tullaan junan kyydissä
johonkin Suomeen
Niin oletko sinä Suomi
sellainen iloinen maa
jossa on paikkoja
ja kolmostuoppeja?
Silloin jos olet niin
kuule mä tulen niihin paikkoihin
ja mä tapaan Suomen tyypit
hei mä tulen niihin paikkoihin
ja mä tapaan Suomen tyypit
Hei, hei kuule Suomi
nyt me lähdetään automatkalle
ja tullaan sinne
oletko paikalla?
Hei, hei kuule Suomi
me ajetaan Vääksyn kautta
kun ollaan perillä niin
voidaanko tavata?

Sitten otetaan isot tuopit
ja katsotaan Suomea

Päätettiin lopulta saada meidän kauan suunniteltu suomalainen ilta tänä lauantaina kyhättyä kokoon, koska epäiltiin, että kaiken valmistamiseen saattaa kulua niin paljon aikaa, että tarvitaan kokonainen päivä siihen ja ensi viikolla kun alkaa kokeet niin ei sitä yhtä kokonaista päivää oo välttämättä aikaa sitten tuhlata. Oltiin oikeassa tuon koko päivän suhteen. Oltiin aamulla 8:30 lähössä kauppaan ja uuni laitettiin päälle noin 11 aikaan aamusta. Uuni suljettiin 18:30 ekan kerran. Oli sellanen leivontapäivä ! Onneksi Marcel ja Annina oli auttamassa meitä (vaikka Annina sanokin, ettei leivo meidän kanssa enää ikinä :D), ettei Ainin kanssa nyt ihan kahdestaan kuitenkaan ruvettu hommiin. Tehtiin siis tosiaan riisipiirakoita (varmaan lähemmäs 100 kappaletta), pullia ja makaronilaatikkoa.

Tässä oli raaka-aineet, harmi, että unohtu ottaa kuva lopputuloksesta!

 Oli ihan jänskää silleen ensimmäistä kertaa elämässään tehdä riisipiirakoita silleen oikeesti (oon varmaan joskus pienenä tehny ku nyt sain sellasia flashbackeja sen litistyskoneen kanssa leikkimisestä), mutta se oli oikeastaan yllättävän helppoa. Työlästä, mutta ei mitenkään äly vaikeeta. Muuta kuin ehkä tuon 4 litran riisipuuron keittäminen ilman, että se palaa pohjaan. Onneksi Marcel hoiti homman (lähes) menestyksekkäästi (toinen kattila oli huono niin se kärtsäs vähän, mutta eipä sitä piirakoissa huomannu).

 Kuunneltiin myös koko päivä suomalaista musiikkia ja kälätettiin suomeks. Oli ihan hauskaa - ainakin meillä. Illalla kun ei sitten juuri siitä musiikista mitään kuullu, kun kämpässä oli se 30 ihmistä. Ihan hyvä siis, että esikuunneltin meidän soittolistaa !

Aamupala Dr. Oetkerit ja riisipiirakkataikina valmiina! Odoteltiin puuron hautumista

 Meillä oli myös suuria suunnitelmia siitä, mitenkä oltais koristeltu se kämppä kaikilla Suomeen liittyvillä jutuilla, kuten tarinoilla siitä, miten pitkään Suomi oli Ruotsin vallan alaisena ja miten pitkään Venäjän ja miksi suomalaisilla on silti tämä kummallinen kieli. Lisäksi oltaisiin vähän haluttu esitellä suomalaista pakanallisuutta (juhannusta ja muuta vastaavaa) ja tarinoida Lallista ja Piispa Henrikistä, mutta tosiaan kun noita riisipiirakoita väkerrettiin noin neljään asti ja kuudelta oli tarkoitus, että vieraat saa tulla paikalle, niin jäi nämä hienot suunnitelmat sitten vähän vähemmälle. Oli meillä sentään Suomen kartta seinällä (johon muuten unohdettiin merkitä myös meidän kotikaupungit, niinku piti) ja muutamia sitsilauluja, hassuja sanoja (kuten hämähäkki tai lyijykynä) ja sitten tietenkin Scandinavia and the world -sarjiksia. Unohtamattakaan Lordin naamaa ovessa!

Sieltä ne piirakat on tulossa

 Oli tosiaan hubaa, vaikka oltais kyllä toivottu vähän enemmän Suomi-tyylisiä bileitä, kun kyllähän ne taas jossain vaiheessa meni siihen, että joku laitto bilemusiikkia soimaan niin kovalle, ettei kukaan enää jaksanu jutella ja sitten porukka vähitellen häippäs kotiin (toisaalta ihan hyvä niin päästiin Ainin kanssa sit siivoamaan ja nukkumaan ihmisten aikoihin).
Kaikki on tällä hetkellä niin stressaantuneita, kun viimeisiä viikkoja viedään ja kokeet alkaa ja kotihommat pitäisi alkaa olla tehtyinä, että nää juhlat on rauhottunu tosi paljon niistä alkuajoista. Itselläkin olisi tässä muutaman kurssin kotihommat vieläkin alla, suullisen kokeen Thesenpapier kirjotettavana ja yks tiivistelmä odottamassa. Ens viikolla on myös japanin koe ja deutsch intensivin koe. Japaniin pitäis vähän sanastoa kertailla, ei sen kanssa muuta ongelmaa pitäis olla ja tuohon saksan kurssille en meinannu juuri valmistautua, se on muutenkin ollut vähän liian matalatasoinen kurssi..
Sen sijaan tuo suullinen koe vähän pelottaa ja siitä seuraavan viikon Klausurit myös kun ei nyt saa itseensä oikein kunnolla niskasta kiinni, että alkais kunnolla opiskelee. Tässä sivuissa sitten kun vielä yrittää kehitellä noita Semesterferienin suunnitelmia ja nähä kaikkia ihmisiä vielä mahdollisimman paljon, kun ne kohta lähtee pois ja odottaa, kun Niko tulee 9 viikon päästä kylään !

Kävin taas tänä aamuna lenkkeilee ja löysin taas uusia paikkoja täältä (tällä kertaa juoksin vaan tuon yliopiston ympäri). Löysin tälläsen ihanan suloisen kirkon

 Ja tää katu tuolla yliopiston toisella puolella oli vaan tosi kaunis. En saanu sitä kauneutta ihan tähän kuvaan vangittua, mutta voitte kuvitella sellasen kadun, joka on melkein ku tunneli kun molemmilla puolilla kasvaa puita tolleen nätisti.

On kyllä pakko vieläkin hehkuttaa, että tuo yliopiston on todella mahtava rakennus minun mielestäni (vaikka siellä nyt ehkä vähän hometta ilmastointikanavissa onkin..?). En kaipaile yhtään sellasia vanhoja kauniita rakennuksia, kun on tollanen paikka, missä kaikki on yhdessä ja joka päivä törmää tuttuihin, jos vaan menee pyörimään tuonne yliopistolle. Ihan mahtia.
Nyt pitää kyllä ehkä vähän yrittää alkaa tehdä hommia, alkaa stressitaso muuten nouste ihan övereiksi. Onneks on kaverina Fazerin sinistä ja Marianneja ja kaikkee sellasta kivaa (terveisin "olen dietillä").

Heipheip!

Tässä vähän suomimusiikkifiilistelyä (sori Aini, en oo vieläkään syttyny Frederikille ja Popedalle)
Oispa kohta kesä!